EPON （Ethernet -passiivinen optinen verkko）
Ethernet Passive Optical Network on PON -tekniikka, joka perustuu Ethernet -ohjelmaan. Se ottaa käyttöön pisteen monikerroksiseen rakenteeseen ja passiiviseen kuituoptiseen siirtoon tarjoamalla useita palveluita Ethernet -palvelun yli. EPON -tekniikka on standardisoinut IEEE802.3 EFM -työryhmä. Kesäkuussa 2004 IEEE802.3EFM -työryhmä julkaisi EPON -standardin - IEEE802.3AH (sulautettu IEEE802.3-2005 -standardiin vuonna 2005).
Tässä standardissa yhdistetään Ethernet- ja PON -tekniikat PON -tekniikkaan, jota käytetään fyysisessä kerroksessa ja ethernet -protokollassa, jota käytetään tietokerroksessa, hyödyntäen PON: n topologiaa Ethernet -pääsyn saavuttamiseksi. Siksi siinä yhdistyvät PON -tekniikan ja Ethernet -tekniikan edut: alhaiset kustannukset, korkea kaistanleveys, vahva skaalautuvuus, yhteensopivuus olemassa olevan Ethernetin kanssa, kätevä hallinta jne.
GPON (Gigabit-Capeble PON)
Teknologia on viimeisin sukupolvi laajakaistainen passiivinen optinen integroitu pääsystandardi, joka perustuu ITU-TG.984: ään. X -standardi, jolla on monia etuja, kuten korkea kaistanleveys, korkea hyötysuhde, suuri peittoalue ja rikkaat käyttöliittymät. Useimmat operaattorit pitävät sitä ihanteellisena tekniikkana laajakaistan ja Access Network -palvelujen kattavan muutoksen saavuttamiseksi. FSAN-organisaatio ehdotti GPON: ta ensimmäisen kerran syyskuussa 2002. Tämän perusteella ITU-T valmistui ITU-T G.984.1: n ja G.984.2: n kehityksen maaliskuussa 2003, ja standardisoitiin G.984.3 helmikuussa ja kesäkuussa 2004. Näin ollen muodostettiin viime kädessä.
GPON -tekniikka on peräisin vuonna 1995 asteittain muodostetusta ATMPON -tekniikan standardista, ja PON tarkoittaa "passiivista optista verkkoa" englanniksi. FSAN-organisaatio ehdotti ensimmäisen kerran Gigabit-kykenevä passiivinen optinen verkko) syyskuussa 2002. Tämän perusteella ITU-T valmistui ITU-T G.984.1: n ja G.984.2: n kehityksen maaliskuussa 2003, ja standardisoitu G.984.3 helmikuussa ja kesäkuussa 2004. Näin ollen muodostettiin GPON: n vakioperhe. GPON-tekniikkaan perustuvien laitteiden perusrakenne on samanlainen kuin olemassa oleva PON, joka koostuu OLT: stä (optisen linjan pääte) keskustoimistossa, ONT/ONU: ssa (optinen verkkopääte tai optinen verkkoyksikkö) käyttäjän päässä, ODN (optinen jakeluverkko), joka koostuu yhden moodin kuidusta (SM Fiber) ja passiivisesta jakajasta, ja verkonhallintajärjestelmästä, joka yhdistää kaksi ensimmäistä laitetta.
Ero EPON: n ja GPON: n välillä
GPON hyödyntää aallonpituuden multipleksointi (WDM) -tekniikkaa samanaikaisen lataamisen ja lataamisen mahdollistamiseksi. Yleensä lataamiseen käytetään 1490 nm: n optista operaattoria, kun taas lataamiseen valitaan 1310 nm: n optinen operaattori. Jos TV -signaalit on lähetettävä, käytetään myös 1550 nm: n optista kantoaaltoa. Vaikka jokainen ONU voi saavuttaa latausnopeuden 2,488 Gbit/s, GPON käyttää myös aikataulua useamman pääsyn (TDMA) tietyn aikavälin allokoimiseksi jokaiselle käyttäjälle jaksollisessa signaalissa.
XGPON: n suurin latausnopeus on jopa 10 gbits/s, ja lähetysnopeus on myös 2,5 gbit/s. Se käyttää myös WDM -tekniikkaa, ja ylävirran ja alavirran optisten kantajien aallonpituudet ovat vastaavasti 1270 nm ja 1577 nm.
Lisääntyneen siirtonopeuden vuoksi enemmän velvollisuutta voidaan jakaa saman datamuodon mukaan, enintään 20 km: n kattavuusetäisyys. Vaikka XGPONia ei ole vielä laajalti hyväksytty, se tarjoaa hyvän päivityspolun optisille viestinnän operaattoreille.
EPON on täysin yhteensopiva muiden Ethernet -standardien kanssa, joten muuntamista tai kapselointia ei tarvita, kun se on kytketty Ethernet -pohjaisiin verkkoihin, ja enimmäismäärä on 1518 tavua. EPON ei vaadi CSMA/CD -pääsymenetelmää tietyissä Ethernet -versioissa. Lisäksi, koska Ethernet -lähetys on paikallisen alueen verkon siirron päämenetelmä, verkkoprotokollan muuntamista ei tarvita päivityksen aikana Metropolitan Area -verkkoon.
Siellä on myös 10 Gbit/S -Ethernet -versio, joka on nimetty 802.3AV. Varsinainen viivanopeus on 10,3125 Gbit/s. Päätila on 10 Gbit/s: n nousu- ja laskusuhde, ja jotkut käyttävät 10 Gt/s laskusuuntaista ja 1 Gbit/s: n nousua.
GBit/S-versiossa käytetään erilaisia optisia aallonpituuksia kuidussa, alavirran aallonpituudella 1575-1580Nm ja ylävirran aallonpituus 1260-1280Nm. Siksi 10 gbit/s -järjestelmä ja standardi 1 gbit/s -järjestelmä voivat olla aallonpituus multipleksoituna samassa kuidussa.
Kolminkertainen integraatio
Kolmen verkon lähentyminen tarkoittaa, että evoluutioprosessissa televiestintäverkosta, radio- ja televisioverkosta sekä Internetistä laajakaistayhteyteen, digitaaliseen televisioverkkoon ja seuraavan sukupolven Internet-verkkoon, kolmella verkolla on taipumus teknisen muutoksen kautta samat tekniset toiminnot, samat liiketoiminnan laajuuden, verkkoyhteydet, resurssien jakamiset ja voivat tarjota käyttäjille äänen, tiedon, radio- ja television ja muiden palveluiden. Kolminkertainen sulautuminen ei tarkoita kolmen suuren verkon fyysistä integraatiota, vaan viittaa pääasiassa korkean tason liiketoimintasovellusten fuusioon.
Kolmen verkon integrointia käytetään laajasti eri aloilla, kuten älykkäillä kuljetuksissa, ympäristönsuojelussa, valtion työssä, yleisessä turvallisuudessa ja turvallisissa kodeissa. Tulevaisuudessa matkapuhelimet voivat katsella televisiota ja surffata Internetissä, TV voi soittaa puheluita ja surffailla Internetissä, ja tietokoneet voivat myös soittaa puheluita ja katsella televisiota.
Kolmen verkon integrointia voidaan analysoida käsitteellisesti eri näkökulmista ja tasoista, joihin sisältyy tekniikan integrointi, liiketoiminnan integrointi, teollisuuden integraatio, terminaalin integrointi ja verkon integrointi.
Laajakaistatekniikka
Laajakaistatekniikan pääosa on kuituoptinen viestintätekniikka. Yksi verkon lähentymisen tarkoituksista on tarjota yhtenäisiä palveluita verkon kautta. Yhtenäisten palvelujen tarjoamiseksi on välttämätöntä olla verkkoalusta, joka voi tukea erilaisten multimedia (suoratoistomedia), kuten ääni ja video.
Näiden yritysten ominaispiirteet ovat korkea yrityskysyntä, suuri tietojen määrä ja korkean palvelun laatuvaatimukset, joten ne vaativat yleensä erittäin suurta kaistanleveyttä siirron aikana. Lisäksi taloudellisesta näkökulmasta kustannusten ei pitäisi olla liian korkea. Tällä tavoin suuren kapasiteetin ja kestävän kuituoptisen viestintätekniikan on tullut paras valinta siirtovälineisiin. Laajakaistatekniikan, etenkin optisen viestintätekniikan, kehittäminen tarjoaa tarvittavan kaistanleveyden, siirron laadun ja edulliset kustannukset erilaisten yritystietojen siirtämiseksi.
Pilaritekniikkana nykyajan viestintäkentällä optinen viestintätekniikka kehittyy 100 -kertaisella kasvulla 10 vuoden välein. Kuituoptinen siirto, jolla on valtava kapasiteetti, on ihanteellinen siirtoalusta "kolmelle verkkoon" ja tulevan informaation moottoritien tärkein fyysinen kantolaite. Suuren kapasiteetin kuituoptinen viestintätekniikka on sovellettu laajasti tietoliikenneverkoissa, tietokoneverkoissa sekä lähetys- ja televisioverkoissa.
Viestin aika: joulukuu-12-2024